lauantai 27. elokuuta 2016

Soittakaa vetopasuunaa!

Vetopasuunansoitto on aivan järjettömän hauskaa. Helppoa, halpaa, järjettömän hauskaa.

Monet muutkin soittimet ovat suosittuja, mutta niihin sisältyy aina se, "jos tykkää tällaisesta". Usein kuitenkin todetaan, että pianonsoitto on pitkäveteistä, kitara kipeyttää sormet ja kornetti on koomikoille. Pasuuna ei tunnusta rajoitteita!

Äänenmuodostus onnistuu minuutin harjoittelulla, eikä aloittelijan soundi ole millään lailla ripova. Se on tunkkainen ja ohut, mutta harmiton. Sointiin kehittyy kauneus ennen kovuutta.

Pasuunansoitto on ruumiin ja mielen vapautunut liitto. Rentous, hengitys, sävel. Paskakin pasuunasoundi on parasta, eikä koskaan kihinää tai suhinaa.

Sähköbasson tai rumpusetin soittaminen on hauskuudessaan lähimpänä pasuunansoittoa, mutta pasuuna nokittaa lopulta nämäkin, ihan vain sen kaiken abstraktin hulluuden vuoksi, joka liu'un vetelyyn liittyy.

Pasuunaa soittamalla selviävät muutkin vaivat. Mieli hamuaa savukeaskille? Soita vartti pasuunaa. Syntyi tarve rasistoida internettiin? Soita vartti pasuunaa. Yläkerran takaporauspariskunta herätti jälleen perinteisellä kello kymmenen peräänajotilanteella? Soita vartti pasuunaa! Letut lettuina, ansionsa mukaan ja niin edelleen.

Ymmärsit varmasti.


Soita pasuunaa! Tästä halvalla ensihätään: pBone

tiistai 23. elokuuta 2016

Jaa ihmeessä, iskä!

Se Susanna Ukkolan kolumni tuli vähän väärään aikaan. Poitsu oli juuri yhden vaihdon yhteydessä sekä pissannut alustalleen, että kakannut keittiön lattialle. Nämä siivottuani en ollut valmiina äidit sitä, äidit tätä, äitiblogaajat jotakin -nettituherolle.

Muistutukseksi; jo Babarin äidin raa'asta murhasta lähtien isät ovat kopittaneet homman jämäkästi räpyläänsä.

Onkin aiheita, joihin akat eivät jatkossa koske, toivon. Alfaurosten yksityisomaisuutta ovat ainakin lastenhoitoon ja internetiin liittyvät aiheet. Näitä ei oikein pysty ilman kunnollisia lihaksia ja putkiaivoja prosessoimaan. Ei ihme, että Suskin miksatessa, tuli hormonikierukkaan parikin ylimääräistä mutkaa.

Hyvät me, isät, jaetaan vaan entiseen malliin niin pirusti kuin lähtee! Näistä tateista me ollaan ylpeitä, antaa sen soida. Kuviin on hauska palata vuosien päästä, muksujen kanssa. Hauskempi kuin kovalevyn loputtomaan kuvakasaan. Somepuolelle kuvista on valikoitunut voittajamatsku, saatetarinan kanssa. Facebook on kännykkäkuvalle munasolu.

Suski pelkää työnantajan googlettavan hakijan vauvakuvia joskus tulevaisuudessa. Suski ei tiedä facebookprofiilin ikärajasta, joka estää beibitägäämisen. Miten Suski niitä vauvakuvia löytää?

Yksityisyysasetuksetkin suojaavat perhepotrettia. Suskia harmittaa, että vain 4/5 vanhemmista tarkkailee näitä asetuksia. Suski hei, sehän on tosi hyvin! Positiivisen kautta nyt.

Aina on niitä, jotka eivät halua vanhoja kuviaan löytyvän mistään. Suskia ahdistaa, kun somesta on mahdottoman vaikea saada mitään poistettua. Putkiaivoilla onnistuisit!

1: Avaa (tässä vaiheessa Suskikin vielä mukana) kuva (nyt se putosi lopullisesti).

2: Klikkaa kuvan alareunasta kohtaa "asetukset".

3: Valitse kohta "poista tämä valokuva".

Harjoittelu tekee mestarin, aloita tänään. Jos ei meinaa onnistua, tarkista alkkarit. Voi olla, ettet kuulu aihepiirin käyttäjäryhmäviitekehykseen.


Lopuksi vielä iltatee tasa-arvoisemmalle höpölle, kippis!

Munapäät

Täällä tuodaan pari lämmintä pöperöä päivittäin naaman eteen Keijunkulman päiväkodissa. Siihen perään maailman paras peruskoulu ehkä parilla harrastuksella. Silti moni jää munapääksi. Onko ihme, että kriisialueilta on tullut muutamia huijareita ja raiskaajia muiden mukana? Näille kuuluu kaikki rangaistukset mitä on, joo, joo.

No, video jossa lääkäri kertoo sen 5-vuotiaan pojan olleen todella onnekas selvitessään raunioista hengissä, ennen kuin sairaalat taas pommitettiin ja toinen, jossa pommituksessa toisen kätensä ja jalkansa menettäneelle äidille tehdään lapsenkin hengen pelastanut keisarinleikkaus about voiveitsellä, herättävät hallituksessa kysymyksen, pitäisikö silvottuja auttaa ihan vähän vai ihan pikkuisen. Nämä on ehdottomat maximit. Paitsi jos lauantain jälkeen tulee sunnuntailisä, voidaan noistakin summista leikata. 

Samaan aikaan jengiä käännytetään takaisin tulilinjoille ja prostituoiduiksi. Pointti on, että yhtään euroa ei oteta velkaa mokoman takia. Myöskään talouskasvu ei saa hidastua 0,2 prosentista 0,15 prosenttiin. Mädäntykööt sinne. Äänestetään kuitenkin Keskustaa, Kokoomusta ja Perusksia vaan maailman loppuun saakka.

maanantai 27. kesäkuuta 2016

Totuus Euroopan unionista


Otsikosta tuli yllättävän hyvä siihen nähden, kuinka pienellä vaivalla se syntyi.

Kuplani on mennyt rikki, nyt täällä on yksinäistä. Olen Li Anderssonin jälkeen paras tuntemani vihervasemmistolainen liberaali, ja olenkin tottunut saamaan kuplaseuraa homoseksuaaleilta vasemmistomuslimeilta kaikilla herkuilla.

Brexit on muuttanut kaiken. Eikö mistään löydy toista raivokkaasti EU:ta vastustavaa liberaalia? Katsoessani oikealle, näen vain persuja ja muita rasisteja. Kun käännän päätäni, näen edelleen vain oikealle. Marie Le Pen näyttää lähettelevän lentosuudelmia suuntaani. En kiihotu, oksettaa.

Brexitiin sisältyy monta masentavaa seikkaa. Vaikka kuuluisa alle 5000 ihmisen kysely liioittelisikin kokonaiskuvaa siitä, että Brexitin puolesta äänestivät eläkeläiset rasistit ja vastaan nuoret koulutetut liberaalit, ei se täysin metsässäkään voi olla.

Osa eroa vastustavista äänesti eron puolesta? Jos on annettu kaksi vaihtoehtoa, sisään ja ulos, ehkä meditaatioharjoitukset auttavat keskittymiskyvyn löytämisessä?

Britit tuntevat Euroopan unionin toimintaperiaatteita häkellyttävän huonosti. Tässä kuitenkin piilee yksi unionin miinoista. Ihmiset tuntevat sellaiset asiat aika hyvin, jotka kiinnostavat aika paljon. EU herättää tunteita, mutta ei sittenkään kiinnosta paljonkaan.

Todellakin, väärät ihmiset äänestivät tietämättömyyttään ja harhautettuina vääristä asioista väärin perustein. Ollaan kuitenkin ironian ja mustan huumorin synnyinmaan kanssa tekemisissä, joten äänestystulos on kaiken jälkeen... OIKEA!

Kiinnostumattomuus ei ole vain brittien ongelma, tämän piirteen jaamme kaikki. Siksi on tärkeää pitää päätöksenteko lain loppukäyttäjän vieressä, tai ainakin huutoetäisyydellä. EU-vaalit keräävät 40 prosentin äänestysaktiivisuutta. 40 ei riitä demokratialle.

Eikä ole tarkoituskaan riittää.

Vallan keskittäminen mahdollisimman kauas ja mahdollisimman harvalle ei ole koskaan tuottanut pitkällä aikavälillä positiivista lopputulosta. Jos mieleen tulee yksi onnistuminen, laita esimerkki rohkeasti kommenttiosioon. EU passivoi eurooppalaisen, jättäen tilaa populismille.

Mm. tästä syystä EU ei ole suvaitsevaisuuden kärki. Muukalaisvihamielisyys voimistuu läpi mantereen.

EU ei myöskään ole rauhanliike. Ehkä joskus oli, ehkä ei. EU:n meriitiksi lasketaan pitkään jatkunut rauha kinaisella, jopa sotaisalla mantereella. Propagandaa (tuon huutelu on helppoa ja hauskaa, mutta joskus paikallaankin)! Eurooppa ei ole suuressa mittakaavassa sotinut hetkeen, koska 2. maailmansota oli kaikkine julmuuksineen riittävän traumatisoiva. Myös Japani on vaalinut rauhaa, vaikkei ole EU-jäsen, Japanikin on WW2-jäsen.

WW2-trauma edesauttaa rauhanliikehdintää edelleen, vaikka onkin siirtänyt valtaosan vastuustaan koululaitoksille ja globalisaatiolle. Koululaitoksia ja sivistystä on viisasta tukea kaikin keinoin, koska globalisaatio saattaa muuttaa vaikutuksiaan luonnonvarojen vähentyessä. Tai sitten ei, aika näyttää.

Kun EU ei ole se toivottu rauhanliike, EU:lle toivotaan omaa armeijaa. Cameronin Iso-Britannia on (ilman Cameronia) vielä jokusen vuoden EU-armeijan äänekkäimpiä vastustajia. Jyrki Katainen kannattaa, ja armeijaa "tulisi myös käyttää". Armeijaa ei vielä ole, mutta onko sadan vuoden päästä?

EU:ta pidetään myös välttämättömänä jarruna ylikansallista pääomaa vastaan. Propagandaa! EU ei tule suitsimaan edes veronkiertoa.

Eikä sen ole tarkoituskaan suitsia.

Jos EU-kannattajissa löytyy pelinaisia tai -miehiä, lyödään tästä asiasta rahallinen veto. Panokset ja toivottu aikamääre kommenttisektioon. Onko EU katkonut veronkierron vuoden päästä? Kolmen vuoden? Viiden, kymmenen? Panoksia, ihmiset.

Suuryrityksiäkin vastaan EU nähdään ainoana voimana. Miksi? Mitä on saavutettu?

EU:n ulkopuolella tapahtuu. Ketterät ja rohkeat valtiot voivat saada paljon aikaan. Islanti kaatoi pankkinsa ja Norja kieltänee öljymaana (!) bensiiniautot vuoteen 2025 mennessä. Maksa (Merkelin Saksa) ei ole kaatanut kuin Kreikan. 207 tukimiljardista jopa 25% Kreikan eurooppalaisille. Tässäkö yksittäisiä valtioita voimakkaampi pelaaja ylikansallisen Perkeleen taltuttamiseen?

Seuraavan toivoisin luettavan hitaasti: Euroopan unioni ei ole turvaksi, se on vaaraksi.

Vaikea lukea hitaasti jos ei lue ollenkaan. Öisissä fantasioissani tällä blogilla kuitenkin on yksi lukija. Ehkä hän lukee alasti? Trimmattua lihasta on kaikkialla, mutta vain sille rajalle, ettei pullistele liikaa. Lukulampun valo heittäytyy varjoiksi rintalihaksille, jotka jännittyvät tablettia kannattavien öljyttyjen hauisten jatkeeksi.

Huh.

Moni EU-kannattaja toteaa, että vähän kehnoa on, mutta muita vaihtoehtoja ei ole. On kuitenkin. Kaikki vaihtoehdot ovat! Kun leikitään globalisaatiota, niin leikitään loppuun saakka. Helsinki, come on! Briteille samat oikeudet ja velvollisuudet Suomen maaperällä kuin tähänkin asti. Aluksi. Edelläkävijä ei odota "vastapalveluksia", vaan toimii. Omilla rajoilla tullit pois koko pallonlaajuudelta. Meneekö joku sopimus jossain Brysselissä nyt solmuun? Menköön, syökööt ummehtuneet, nurkkakuntaiset protektionistijarrut kiviä!


Nyt mennään eikä meinata, rakkaat eurooppalaiset!

perjantai 18. syyskuuta 2015

Anarkistit ottivat yhteen poliisin kanssa

No niin.

Anarkistit ottivat yhteen poliisin kanssa.

Mitenköhän mahtoi käydä? Anarkistit ehkä viimein aivan ylivoimaisesti voittivat poliisilaitoksen voimainkoitoksessa? En viitsinyt klikata uutista auki. Väänsi liikaa. Miksei mistään oikeasti hauskasta ilmoiteta koskaan etukäteen? Olisin kyllä mennyt paikan päälle hurraamaan. Mikä olisi kerroin anarkisteille, jos nämä kahinat päätyisivät Veikkauksen peleihin?

-Tää on se päivä, kun guukin ulvoo anadrkiaa!

-Turpa kiinni Koistinen! Tai siis on, on, se juuri, mutta torilla et sössötä noilla hampailla paskalakkien kuullen sanaakaan. Heilutat vain mailaa niin, että kypärät lentää ja pidät pääsi kiinni. Mutta Koistinen on kiinni totuudessa kyllä, tänään on vihdoin meidän hetkemme, järjettömyyden hetki! Tänään näytämme närhen munat ja hakkaamme kaikki maailman kytät paskaläjiksi!

-?

-?

-Suudrmestari, ei meistä kukaan tiedä mikä nädrhi on...

-Mitä vittua Koistinen?

-Nädrhi, nii.

-Eikö teistä kuolioista kukaan ollut edes osaa ala-asteen ekoista luokista selvin päin?!

-....ei...

-.......eeee-i....

-No en minäkään tiedä mikä vittu närhi on! Koistinen näyttää munansa niille! Huput päähän, hyökkäämme järjestystä vastaan kuin tuhat tulta syöksevää basilikaa! Epäjärjestäytykää! Voittoon!!


                              -- yli 4 minuuttia myöhemmin mollamaijassa --


-Hahaa, ihailkaa, Koistista ne ei ole vielä nujertaneet! ...Aijai, no nyt kävi Koistisellekin tosi kurjasti. Itkeekö se? ...Oliko sillä sittenkin mummin sieniä mukana, vai miksi se pyöri koko taistelun ajan tuon saman hevosen perseen kimpussa?

-Se liukastui kun koitti kaivaa munaansa esiin. Ei kai nähnyt hupun alta eteensä. Törmäsi aika pahan näköisesti tohon heppaan. Siitä sössötyksestä ei oikein saanut enää selvää, mutta ulvoi kai, että viimeinen etuhammas jäi kiinni tuon kapitalistipollen peräaukkoon.

-Snif, karpaasi Koistinen, snort...

-Suurmestari, eikö pitänyt olla ulvova guu ja meidän vu...

-Turpasi kiinni, Yli-Känsälä! Ei sanaakaan. Tiistai viinalinjalla, ei rojua. Ja kun saat mummin liittymän auki, selvität koska itsenäisyyspäivää tänä vuonna vietetään. Silloin nimittäin paukkuu ja soi!

-Selv...

-Yksi ääni vielä ja turpaasi saat kun raudoista pääsen! Kato nyt. Kolme kyttää vieläkin Koistisen kimpussa. Ja kaksi hepan. Taisi tulla pahaa jälkeä. Varmaan miettii kapitalisti pariin kertaan, ennen kuin seuraavaa orjaa ostaa tai myy.

...Kyllä tämä selvä voitto oli meille sittenkin...

torstai 13. elokuuta 2015

Postisäkit

Täytin vuosia. Tuli kunnioitettavat 134 (satakolmekymmentäneljä) täyteen. Ryhti on sen mukainen. Universumi juhlisti päivääni järjestämällä perseidi-ilotulituksen, ja yhteiskunta korkkaamalla opetuslukukauden. Vaimo huolehti Fresitaherätyksen, eli toki olin ajokunnossa (1,2 ‰) heti aamusta ja opetin koko päivän (0 sekuntia). Perseideiltä pitää toivoa jotain, niin toivon nyt vaikka lisää kovaa pakettia, tai ainakin vähemmän sitä pehmeää. Joten nyt ollaan tilanteessa, jossa:

Synttärijuttu kourii syntyvyystarvikkeitani.

Pahoittelen. Onko tällainen aihe mielekäs? Mielekäs, hahhah. Nettikirjoittelulle on asetettu aivan kansakunnan huipulta uudet standardit. Lajikevertailua suorittamalla voidaan todeta, että rodulliset erot ja rodunjalostus näyttää lopulta käyneen toteen. Älykkyysosamääriä mitatessa geenimanipuloitu maissikin on jo mennyt ohi kantasuomalaisesta poliitikosta.

Aivan yhden tekevää nykyään, vaikka sitä nyt muutaman säkeen säkeistään sitten.

No niin, "asiaan"...

Tänä kesänä tuli ajettua aivan riittävästi autoa. 600 kilometriä viikossa pari kuukautta riittää tällä varustuksella. Muutaman dollarin tähden. Nyt kun rahat on tuhlattu jäätelöön, jäi ilmoille tyhjän tilin jälkeen tunkkainen kysymys, onko peräpukamilla etupään sukulaisia?

Yhdyn nimettömän (sormusviittaus) lähteeni arvioon, että perseidini on loistelias. Omaistuimeni ohut ja säihkyvä viuhahdus maisemassa saa paatuneimmankin kyynikon toivomaan. Enemmän samaa, tai vähintään, ettei nyt vain sattuisi mitään.

Käytännön tasolla kankkuni kuitenkin kesti koko kesän kovaa ajoa. Ei todella mitään hienostelua, vaan kunnon rynkytystä. Märkäpaiseen lailla puhjennut perus suomalainen vesiperäkesä raiskasi Porvoon maaseutujen soraiset autopolut räävittömään kuntoon. Rasvaamaton takahymyni oli siltikin yö yöstä vielä puoliunessa, kun Volkkari jo äänsi saksalaisittain hoosiannaa.

Mutta voi, postisäkkini. Ne kirjaimellisesti levisivät tielle. Vain syystä, että sitä säkkiä nyt vain riittää. Kahden tunnin tärryytyksen jälkeen on täysin mahdotonta löytää mitään järkevää asentoa tai ajateltavaa. Tatti itsessään siis ei ole ongelma. Olen siinä mielessä siunattu, että tuo on jäänyt lyhyeksi ja ohueksi, joten pikkuleijonan (miau) kuljettelu on aina ollut helppoa ja mukavaa. Eli säkit. Säkit, säkit, säkit, säkit. Sitä tavaraa on kaikkialla. Tuosta se alkaa eikä loppua näy. Tästä riittää Punaisen ristin keräykseen lapin tontuille. Tulkaa hakemaan. Vaihdokiksi kelpaa aina viileäntilava reki.

Pieni hyppely aamuruskossa auttaa hetken. Kahden minuutin hyppely auttaa minuutin. Toisaalta, puhkikuluvien säkkiensä hyppyyttäminen auton vieressä pellon laidalla aamuviiden aikaan herättää vakavia kysymyksiä. Ja vastauksina kuuluu lisää kysymyksiä. Osaisittepa nauttia aamulehdistänne riittävästi.

Toisaalta kesäinen yksinsuhailu on ollut myös meditatiivista. Mies, auto ja auringonnousu. Ja hiljaisuus. Hiljainen hetki johtuu tosin siitä, kun tarkkuuspakittaessa työntää päänsä suljetusta auton ikkunasta ulos. Tai ei tietenkään työnnä mitään mistään. On vain mies, PAM, ja hiljainen hetki. Ja postiautossa muutaman sekunnin ajan niin perkeleesti perseidejä, että varmasti kaiken hiljaisuuden läpi kuuluu jakajan toivomukset naapurin isännälle saakka.

Se siitä. Niistä. Näistä. Lukekaa lehtenne. 

lauantai 13. kesäkuuta 2015

Oleellinen lapsista, lyhyesti

En halua väheksyä lapsia millään lailla, mutta nyt kun rehelliselle päälle satuttiin näin heti aamusta, niin onhan se myönnettävä, että oikeastaan niiden ominaisuudet ovat aavistuksen kehnompia kuin meillä aikuisilla. Se, ovatko lapset yleisellä tasolla plussalla vai pakkasella, riippuu tietysti katsantokannasta.

Kun nykyään tulee arviointi aloittaa positiivisen kautta, niin esimerkiksi lihaksettomuudessa ja järjen puutteessa mukulat ovat pitkällä, kilpaillen näissä sarjoissa suoraan useiden koirarotujen kanssa. Ja jos lasta vertaa vaikkapa kattilaan, niin jo alkaa taitopistevoittoja herua.

Mutta on yksi ominaisuus, joka perustelee lapsen olemassaolon. Se taianomainen hetki, joka tuottaa aikuiselle korkeimman saavuttamisen kokemuksen. Kun kaiken kaivamisen jälkeen valtava (huomioi suhteellisuus) räkäkokkare alkaa lopulta rasahdellen irrota karjuvan ja pärskivän lapsen sieraimesta.

Tämä on se hetki joka muut hetket hämärtää.

Kikkareus kuitenkin menettää lopulta tehonsa, joten toimi nyt! Aikuisiällä, vaikkapa nais- tai miespuolisosi kikkareet tarjoavat jo pikemminkin fyysisen haasteen kuin henkisen nautinnon.

En siltikään kehota kaikkia lapsentekoon. Päin vastoin, jos ainoa syy panostaa puolison avaumia, on parittomina päivinä sieraimeen ilmaantuva mehukas laps'kokkare, niin saisitte hullut hävetä itseänne peilin edessä.


Eikä tuota hetkeä varten edes tarvitse omistaa lasta. Oma tai naapurin maahanmuuttajan, aivan se ja sama. Kunnollisia kikkareita on helpoin löytää vuodenaikojen taitteista. Ota siis viimeistään syksyllä omaa aikaa itselle, pyydystä piensieraiminen ja nauti kynnenalusellinen puhdasta kausiflunssaa!