Otsikosta tuli yllättävän hyvä siihen
nähden, kuinka pienellä vaivalla se syntyi.
Kuplani on mennyt rikki, nyt täällä on
yksinäistä. Olen Li Anderssonin jälkeen paras tuntemani vihervasemmistolainen
liberaali, ja olenkin tottunut saamaan kuplaseuraa homoseksuaaleilta vasemmistomuslimeilta
kaikilla herkuilla.
Brexit on muuttanut kaiken. Eikö mistään
löydy toista raivokkaasti EU:ta vastustavaa liberaalia? Katsoessani oikealle,
näen vain persuja ja muita rasisteja. Kun käännän päätäni, näen edelleen vain
oikealle. Marie Le Pen näyttää lähettelevän lentosuudelmia suuntaani. En
kiihotu, oksettaa.
Brexitiin sisältyy monta masentavaa
seikkaa. Vaikka kuuluisa alle 5000 ihmisen kysely liioittelisikin kokonaiskuvaa
siitä, että Brexitin puolesta äänestivät eläkeläiset rasistit ja vastaan nuoret
koulutetut liberaalit, ei se täysin metsässäkään voi olla.
Osa eroa vastustavista äänesti eron
puolesta? Jos on annettu kaksi vaihtoehtoa, sisään ja ulos, ehkä meditaatioharjoitukset
auttavat keskittymiskyvyn löytämisessä?
Britit tuntevat Euroopan unionin
toimintaperiaatteita häkellyttävän huonosti. Tässä kuitenkin piilee yksi
unionin miinoista. Ihmiset tuntevat sellaiset asiat aika hyvin, jotka
kiinnostavat aika paljon. EU herättää tunteita, mutta ei sittenkään kiinnosta
paljonkaan.
Todellakin, väärät ihmiset äänestivät
tietämättömyyttään ja harhautettuina vääristä asioista väärin perustein. Ollaan
kuitenkin ironian ja mustan huumorin synnyinmaan kanssa tekemisissä, joten
äänestystulos on kaiken jälkeen... OIKEA!
Kiinnostumattomuus ei ole vain brittien
ongelma, tämän piirteen jaamme kaikki. Siksi on tärkeää pitää päätöksenteko
lain loppukäyttäjän vieressä, tai ainakin huutoetäisyydellä. EU-vaalit keräävät
40 prosentin äänestysaktiivisuutta. 40 ei riitä demokratialle.
Eikä ole tarkoituskaan riittää.
Vallan keskittäminen mahdollisimman kauas
ja mahdollisimman harvalle ei ole koskaan tuottanut pitkällä aikavälillä
positiivista lopputulosta. Jos mieleen tulee yksi onnistuminen, laita esimerkki
rohkeasti kommenttiosioon. EU passivoi eurooppalaisen, jättäen tilaa
populismille.
Mm. tästä syystä EU ei ole
suvaitsevaisuuden kärki. Muukalaisvihamielisyys voimistuu läpi mantereen.
EU ei myöskään ole rauhanliike. Ehkä joskus
oli, ehkä ei. EU:n meriitiksi lasketaan pitkään jatkunut rauha kinaisella, jopa
sotaisalla mantereella. Propagandaa (tuon huutelu on helppoa ja hauskaa, mutta
joskus paikallaankin)! Eurooppa ei ole suuressa mittakaavassa sotinut hetkeen,
koska 2. maailmansota oli kaikkine julmuuksineen riittävän traumatisoiva. Myös Japani
on vaalinut rauhaa, vaikkei ole EU-jäsen, Japanikin on WW2-jäsen.
WW2-trauma edesauttaa rauhanliikehdintää
edelleen, vaikka onkin siirtänyt valtaosan vastuustaan koululaitoksille ja
globalisaatiolle. Koululaitoksia ja sivistystä on viisasta tukea kaikin keinoin,
koska globalisaatio saattaa muuttaa vaikutuksiaan luonnonvarojen vähentyessä.
Tai sitten ei, aika näyttää.
Kun EU ei ole se toivottu rauhanliike,
EU:lle toivotaan omaa armeijaa. Cameronin Iso-Britannia on (ilman Cameronia) vielä jokusen vuoden
EU-armeijan äänekkäimpiä vastustajia. Jyrki Katainen kannattaa, ja armeijaa
"tulisi myös käyttää". Armeijaa ei vielä ole, mutta onko sadan vuoden
päästä?
EU:ta pidetään myös välttämättömänä jarruna
ylikansallista pääomaa vastaan. Propagandaa! EU ei tule suitsimaan edes
veronkiertoa.
Eikä sen ole tarkoituskaan suitsia.
Jos EU-kannattajissa löytyy pelinaisia tai
-miehiä, lyödään tästä asiasta rahallinen veto. Panokset ja toivottu aikamääre
kommenttisektioon. Onko EU katkonut veronkierron vuoden päästä? Kolmen vuoden?
Viiden, kymmenen? Panoksia, ihmiset.
Suuryrityksiäkin vastaan EU nähdään ainoana
voimana. Miksi? Mitä on saavutettu?
EU:n ulkopuolella tapahtuu. Ketterät ja
rohkeat valtiot voivat saada paljon aikaan. Islanti kaatoi pankkinsa ja Norja
kieltänee öljymaana (!) bensiiniautot vuoteen 2025 mennessä. Maksa (Merkelin
Saksa) ei ole kaatanut kuin Kreikan. 207 tukimiljardista jopa 25% Kreikan
eurooppalaisille. Tässäkö yksittäisiä valtioita voimakkaampi pelaaja
ylikansallisen Perkeleen taltuttamiseen?
Seuraavan toivoisin luettavan hitaasti: Euroopan
unioni ei ole turvaksi, se on vaaraksi.
Vaikea lukea hitaasti jos ei lue ollenkaan.
Öisissä fantasioissani tällä blogilla kuitenkin on yksi lukija. Ehkä hän lukee
alasti? Trimmattua lihasta on kaikkialla, mutta vain sille rajalle, ettei
pullistele liikaa. Lukulampun valo heittäytyy varjoiksi rintalihaksille, jotka
jännittyvät tablettia kannattavien öljyttyjen hauisten jatkeeksi.
Huh.
Moni EU-kannattaja toteaa, että vähän
kehnoa on, mutta muita vaihtoehtoja ei ole. On kuitenkin. Kaikki vaihtoehdot
ovat! Kun leikitään globalisaatiota, niin leikitään loppuun saakka. Helsinki,
come on! Briteille samat oikeudet ja velvollisuudet Suomen maaperällä kuin
tähänkin asti. Aluksi. Edelläkävijä ei odota "vastapalveluksia",
vaan toimii. Omilla rajoilla tullit pois koko pallonlaajuudelta. Meneekö joku
sopimus jossain Brysselissä nyt solmuun? Menköön, syökööt ummehtuneet,
nurkkakuntaiset protektionistijarrut kiviä!
Nyt mennään eikä meinata, rakkaat eurooppalaiset!
